Historia

Lomakeskus Tommolansalmen alueella sijaitsevan Tommolansalmen kesäravintolan juuret ovat 1970-luvulla. Sen ajan suosikeista, lihapiirakoista ja nakeista, on tultu pitkä matka tämän päivän ravintolan ruokalistaan: nykyään Tommolansalmi tunnetaan lähiruokaherkuistaan sekä itse tehdyistä kotileivonnaisista. Ravintolan omistajaperheen, Pulkan perheen, historia suomalaisen lähiruoan parissa alkoi kuitenkin jo yli puoli vuosisataa sitten.

Loppukesästä Pulkan perheessä oli kiirettä. Kesän sato pelloilta ja kasvihuoneista sekä koko perheen voimin omilta pelloilta ja lähimetsistä poimitut marjat piti joko myydä sellaisenaan tai hillota myytäväksi lähikauppaan ja alueen muille asukkaille.

Ennen syksyä edessä oli vielä yksi iso työ: pihlajanmarjojen keruu. Eeva ja Merja olisivat toisinaan menneet mieluummin uimaan Korpijärvelle, mutta toisaalta heistä oli mielenkiintoista katsoa, kun isä kiipesi korkealle puuhun ja pudotti oksista marjoja alhaalla odottavien tyttöjen syliin.

Vielä jännittävämpää oli ajatella, että kotoa marjat matkasivat Lappeenrantaan Chymoksen tehtaalle, josta niistä valmistettiin monia eri herkkuja. Pian kyläkaupasta saattaisi löytää jotain Chymoksen valmistamaa herkkua, jossa oli käytetty juuri heidän poimimiaan marjoja.

Ravintola Tommolansalmen omistajaperheen, Pulkan perheen, historia mäntyharjulaisina yrittäjinä alkoi jo 1900-luvun alkupuoliskolla, kaksi sukupolvea sitten. Nykyisten omistajien, Eevan ja Merjan, isoisä tunnettiin paikkakunnalla sahayrityksestään, ja Eevan ja Merjan vanhemmilla, Aarolla ja Raililla oli Halmeniemen kylässä oma maatilansa. Maatilalla kasvatettiin mm. mansikkaa sekä kasvihuoneessa monia kotimaisia kasviksia. Tilan marjoja ja kasviksia myytiin paitsi lähiseudun kyläkauppoihin, myös paikallisille asukkaille – ja hyvinä satovuosina marjoja käytiin myymässä Lappeenrannan torilla asti.

Yrittäjäperheen lapsina Eeva ja Merja kasvoivat pienestä asti yrittäjyyteen suomalaisten lähiruoka-aineisten parissa. Lapsuusvuosina tytöt osallistuivat maatilan töihin sekä marjastukseen, ja vanhemmiten perheen laajentaessa toimintaansa myös ravintola- ja kioskitoimintaan Eevan ja Merjan vastuulle tuli yhä suurempi osa myös itse yrityksen töistä.

1970-luku – nakkeja, lihapiirakkaa ja lauantaitansseja

Mäntyharjun kunta perusti Tommolansalmen leirintäalueen 1970-luvun alussa. Alueelle rakennettiin aluksi pieniä leirintämökkejä ja kioski. Kioski toimi paitsi camping-vieraiden tukikohtana, myös paikallisten asukkaiden kahvittelupaikkana ja postipisteenä, sillä Tommolansalmella oli käytössä oma postileimansa.

Tommolansalmi saavutti heti alusta alkaen suosiota, sillä leirintäalueen lähelle vuonna 1968 avattu Tommolan lava houkutteli kesäisin tanssikansaa, ja luontevana jatkona tansseille oli telttamajoitus Tommolansalmen leirintäalueella.

Maatilayrittäjinä Pulkan perheelle oli luontevaa lähteä mukaan myös ruokabisnekseen. Aaro Pulkan perhe osti leirintäaluetoiminnan kunnalta 1979. Raili ja Aaro jatkoivat kioskilla oman aikansa herkkujen tarjoamista: ruokalistalta löytyivät mm. lihapiirakat ja nakit, joita jonotettiin kiireisimpinä aikoina pitkissä jonoissa.

1980-luku – ravintolatoimintaa ja Railin suosittuja kotileivonnaisia

Pulkan perhe rakennutti alueelle 1980-luvulla uuden ravintolarakennuksen, joka avasi ovensa 1985. Tommolan baariksi nimetty uusi ravintola tunnettiin maittavista ruoka-annoksistaan sekä Railin itseleipomista herkuista. Erityisen suosittuja olivat Railin tekemät munkit ja kuivakakut sekä leivät, joita haettiin kotiin viemisiksikin.

Kioskilla lihapiirakat ja nakit tekivät yhä kauppansa, ja Aaron ja Railin avuksi tulleet tyttäret Eeva ja Merja tarjoilivat niitä leirintäalueen väelle ja ohikulkijoille aina yötä myöten.

Lapset ostivat Tommolansalmen kioskista etenkin irtokarkkeja, ja monen 1980-luvun lapsen lapsuusmuistoihin kuuluvat erityisesti Tommolansalmen kioskista haetut nallekarkit ja merkkarit, merirosvokarkit.

1990-luku – grilliruokaa ja herkkuja kesäterassilla

Tommolansalmella tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1992, kun sisarukset Eeva ja Merja ottivat vastuun toiminnasta.

Kioskirakennus uudistettiin vastaamaan oman aikansa kysyntää, ja Café Salmenlähteeksi nimetty kesäkahvilaksi laajentunut kioski sai myös A-oikeudet, ja siitä tuli suosittu lähialueen asukkaiden ja mökkiläisten illanviettopaikka.

Ruokalistalle ilmestyivät kebab-annokset sekä muut 1990-luvun suositut grilliruoat. Railin perinteisten kakkujen ja herkkujen lisäksi listalle ilmestyivät myös Eevan ja Merjan omat leivonnaiset.

Tommolansalmen kesäkahvilasta alkoi kehittyä entistä enemmän myös ruokailupaikka, kun alueella sijaitseva erillinen ravintola lopetti toimintansa ja ruokatarjoilu keskittyi kesäkahvilaan.

2010-luku – lähiruokaa ja kotileivonnaisia

Railin tunnetuksi tekemät munkit ja kakut ovat säilyneet ruokalistalla tähän päivään saakka.

Eeva ja Merja ovat lisänneet ruokalistalle kuitenkin myös omia herkkujaan, joiden kehittelyssä he ovat ottaneet huomioon kunkin ajan ruokakulttuurin: munkkien lisäksi kahvittelijoille maistuvat tänä päivänä mm. Eevan ja Merjan itse leipomat gluteenittomat ja laktoosittomat leivonnaiset, oman metsän ja lähiseudun marjatilojen antimista leivotut marjapiirakat ja marjakakut sekä erilaiset kotimaisista kasviksista valmistetut suolapalat.

Tarjolla on myös kotimaisista raaka-aineista valmistettuja herkullisia eväsleipiä sekä lähiruoka-aineista valmistettuja täyttäviä salaatteja ja aterioita.

Virvoketarjontaa on laajennettu mm. lähiseudun tuottajien limonadeilla sekä monilla eri terveys- ja vitamiinijuomilla.

Tänäkin päivänä Tommolansalmi tunnetaan vieraanvaraisuudestaan ja asiakaspalvelustaan sekä kuuluisista munkeistaan.

Kahvittelemaan saapuu jo toinen sukupolvi camping-asukkaita, kun 1970-luvulla telttaelämää perheensä kanssa viettäneet aikuiset tuovat nyt omat lapsensa tutustumaan camping-elämään ja ravintolan kesäherkkuihin.

Kuvia Tommolansalmelta
Vanha kuva kahvilarakennuksesta